Halden 2005

Kauan odotettu matka Haldeniin starttasi viimein maanantaina 25.7 Pilotin pihasta. Laivamatka sujui hyvin ja seuraavana päivänä huruteltiin Ruotsin läpi Haldeniin, suunnistajien Mekkaan. Bussimatkalla kilpailtiin perinteisessä musavisassa ja reisijumppatietokilpailussa. Maija ja Laura oli Nuorten Jukolan huijauksen vuoksi suljettu pois kilpailusta. Jälkimmäisen kisan voitti Nelli, musavisan voittaja sen sijaan jäi hieman epäselväksi, kun parhaisiin pisteisiin yltäneessä paperissa luki Timo Santamäki & Tuire Järvinen, jotka eivät edes olleet mukana reissussa… Niinpä jäätelö jäi jakamatta.

 

Perillä Haldenissa majoituimme Fredrikstenin leirintäalueen mökkeihin mahtavan linnoituksen kupeeseen. Ehdimme vielä mukaan Haldenin junnujen taitoharjoitukseen, jossa tosin oli mukana vain pari paikallista. Eivätkä ne parikaan halunneet vaihtaa Haldenin paitoja smurffiriepuihin! Illalla seikkailimme linnassa ja juoksimme pakoon vankilatyrmän kummitusta. Aamulla kävimme hieman kokeilemassa Öystein Kristiansenin vetovauhtia. Hyvin pysyttiin perässä!

Keskiviikkona meillä oli kaksi harjoitusta. Aamulla suunnistimme kampajyrkännejonojen halkomassa, rankassa ja hieman pusikkoisessa maastossa. Iltapäivällä juostiin Syverstadvannetin ihanissa mäissä, jotka muistuttivat paikoitellen hieman viime vuoden 25Manna-maastoa. Viimeisellä rastilla jouduin mukaan elämäni kauheimpaan suunnistuskokemukseen, kun Heiniltä meni polvi sijoiltaan. Onneksi Lahden Suojelijoiden pelastusarmeija oli lähellä!
Seuraavana aamuna starttasi poikien legendaarinen aamuharjoitus DödingSprint. Olimme edellisenä päivänä käyttäneet tyttöjen kanssa puolitoista tuntia rastien vientiin 3,5 kilometrin radalla. Nousua oli ainakin 150 metriä, ja oikeasti matkaakin kertyi huomattavasti enemmän, kun osa rasteista sijaitsi konstikaasti linnoituksessa. Aamuseitsemän jälkeen starttasivat matkaan yökettu-Mikko, villasukka-Emppu, hiihtäjä-Topi, maailmamestari-Olli ja Melkein Seitsemän Plaketin Mies. Huima vetäytyi kilpailusta viime hetkellä… Viimeinen, 13. rasti, oli sijoitettu mökillemme, jonka numero oli muuten myös 13, ja sinne oli järjestetty juomarastikin! Tappavan rankan sprintin voitti Olli ajalla 31.05.
Päivän harjoitukset pidettiin Haldenin 100-vuotiaalla seuramajalla Höiåsissa. Harjoittelimme startteja kokoontumalla yhteislähtöihin aina muutaman rastin välein. Maasto oli sileää avokalliota soiden täplittämänä. Harjoituksen jälkeen keitettiin hernesoppaa pihalla. Ruokailun päälle kellään ei tuntunut olevan mehuja lähteä toiseen harjoitukseen, joten vietimme iltapäivää shoppaillen. Marttakerhomme sai uusia markku-jäseniä, kun Samu, Topi ja Ollikin alkoivat virkata pipoja. Siinä se ilta sitten kuluikin juoruillessa. Pojat jaksoivat vielä heittää yölenkinkin.

Perjantaina nukuimme pitkään ja köröttelimme sitten Skövdeen, nuorten Tiomilaan. Kun teltat oli saatu pystyyn, kisakeskus katsastettu ja iltalenkit heitetty, vetäydyttiin makuupusseihin ja yritettiin nukkua. Yöllä, kello 2.30, alkoi poikien viesti, jonka lähtöpamaukseen monet heräsivät.

Oli ihanaa makailla pari tuntia lämpimässä teltassa ja kuunnella kisakuulutuksia… Lopulta oli kuitenkin pakko nousta, kun tyttöjenkin viesti alkoi. Heinin poissaolo taisi laskea vähän kaikkien motivaatiota, mutta ihan kohtalaisesti kaikki juoksivat. Poikien viesti sujui nousujohteisesti. Monien, sekä poikien että tyttöjen kohtaloksi koitui toiseksi viimeinen rasti numero 150, jonka pummeitta selvitti noin kolme juoksijaa. Maasto oli melko peitteistä ja aiheutti vaikeuksia etenkin yömiehille. Ensi vuonna on sitten tyttöjen joukkueen voittotavoite täyttyvä ja nyt käynnistyi myös poikien yhdistelmäjoukkueen projekti, joka tähtää voittoon vuonna 2007. Saa nähdä miten käy. Viestin jälkeen pakattiin bussi ja suunnistettiin kohti Tukholmaa. Shoppailuaika Mariestadissa meni ihan harakoille, kun kaikki kaupat oli suljettu. Bussimatka taas meni Iisakin kehotusten mukaan: ”Nukkukaa nyt niin jaksatte valvoa sitten laivalla!” Ja kyllähän siellä sitten valvottiinkin.

-Outi