Eevert nappasi heti ensimmäisessä maajoukkuetehtävässään pronssia hiihtosuunnistuksen EM-kisoista. Tässä Eevertin kertomus mitalikisasta:

Tiistain keskimatkan 4. sijan jälkeen tiesin pystyväni taistelemaan mitalista, kunhan pidän homman paketissa. Kartanvaihtoja oli kaksi, ja viimeisen lenkin tiedettiin olevan putki. 

K-pisteelle ja ykköselle lähdettäessä vauhtia oli paljon ja missasinkin k:n jälkeen ensimmäisen risteyksen. Virhe ei ajallisesti ollut iso, mutta sijat putosivat paljon. Suuri osa edellä olevista hävisi kuitenkin johonkin ja hiihtelin venäläisen perässä aina 3. rastille asti, jonka jälkeen venäläinen juuttui puunjuureen ja pääsin ohi. Tämän jälkeen suunnistin omalla vauhdilla ja omalla sujuvuudella huolellisesti, ja vältin kaikki virheet yhtä huolimatonta oikoa lukuunottamatta. 

Hisutin yksin aina toisen lenkin puoleen väliin asti, josta Härkösen Tommi hyppäsi toiselta hajonnalta peesiin. Vaikka loppulenkki oli sama, sain jatkettua huolellista toteuttamista. Viimeisessä kartanvaihdossa näin ruotsalaisen selän ja aloin repimään jo kunnolla. Liput löytyivät hyvin vaikka kävin ottamassa heti kartanvaihdon jälkeisellä rastilla penkan puolelta muutaman lisäsekunnin. Kelasimme ruotsalaisen kiinni, ja kuittasimme ohi pieneen virheen tehtyään. Pidin vauhtia yllä eikä ruotsalainen saanut vastattua. Tiesin että suomalaisena SI-leimaus on hitaampaa, joten otin leimaukset huolellisesti mutta mahdollisimman nopeasti.

Ennen viimeistä rastia Tommi oli muutaman metrin perässä, mutta kuullessaan pronssitaistelusta sai kelattua loppusuoralla aina rinnalle asti. Laitoin kaikki peliin ja venytin monon mitalla voittoon. Tommi lopulta hylättiin yhden leimauksen puuttumisen takia.

Lunta oli juuri tarpeeksi, että kisat saatiin pidetyksi. Ennenkokemattoman kestävät kantohanget mahdollistivat suoraa rastilta rastille etenemisen, eli kompassi ja käyriä piti hyödyntää paljon. Näin 'eksoottinen' hisu ei ollut helppoa ja hyvät sijat menivät oikeutetusti niille, jotka selvisivät vähillä virheillä. Omissakin suorituksissa jäi parannettavaa tulevia arvokisoja varten.

Eevert nappasi heti ensimmäisessä maajoukkuetehtävässään pronssia hiihtosuunnistuksen EM-kisoista. Tässä Eevertin kertomus mitalikisasta:

Tiistain keskimatkan 4. sijan jälkeen tiesin pystyväni taistelemaan mitalista, kunhan pidän homman paketissa. Kartanvaihtoja oli kaksi, ja viimeisen lenkin tiedettiin olevan putki. 

K-pisteelle ja ykköselle lähdettäessä vauhtia oli paljon ja missasinkin k:n jälkeen ensimmäisen risteyksen. Virhe ei ajallisesti ollut iso, mutta sijat putosivat paljon. Suuri osa edellä olevista hävisi kuitenkin johonkin ja hiihtelin venäläisen perässä aina 3. rastille asti, jonka jälkeen venäläinen juuttui puunjuureen ja pääsin ohi. Tämän jälkeen suunnistin omalla vauhdilla ja omalla sujuvuudella huolellisesti, ja vältin kaikki virheet yhtä huolimatonta oikoa lukuunottamatta. 

Hisutin yksin aina toisen lenkin puoleen väliin asti, josta Härkösen Tommi hyppäsi toiselta hajonnalta peesiin. Vaikka loppulenkki oli sama, sain jatkettua huolellista toteuttamista. Viimeisessä kartanvaihdossa näin ruotsalaisen selän ja aloin repimään jo kunnolla. Liput löytyivät hyvin vaikka kävin ottamassa heti kartanvaihdon jälkeisellä rastilla penkan puolelta muutaman lisäsekunnin. Kelasimme ruotsalaisen kiinni, ja kuittasimme ohi pieneen virheen tehtyään. Pidin vauhtia yllä eikä ruotsalainen saanut vastattua. Tiesin että suomalaisena SI-leimaus on hitaampaa, joten otin leimaukset huolellisesti mutta mahdollisimman nopeasti.

Ennen viimeistä rastia Tommi oli muutaman metrin perässä, mutta kuullessaan pronssitaistelusta sai kelattua loppusuoralla aina rinnalle asti. Laitoin kaikki peliin ja venytin monon mitalla voittoon. Tommi lopulta hylättiin yhden leimauksen puuttumisen takia.

Lunta oli juuri tarpeeksi, että kisat saatiin pidetyksi. Ennenkokemattoman kestävät kantohanget mahdollistivat suoraa rastilta rastille etenemisen, eli kompassi ja käyriä piti hyödyntää paljon. Näin 'eksoottinen' hisu ei ollut helppoa ja hyvät sijat menivät oikeutetusti niille, jotka selvisivät vähillä virheillä. Omissakin suorituksissa jäi parannettavaa tulevia arvokisoja varten.

Jo perinteeksi muodostunut Jämin viikonloppuleiri keräsi taas joukon kaikenikäisiä seurakaveruksia juoksentelemaan ja suksimaan kankailla. Lauantaina aikuiset kirivät testijuoksussa ja juniorit hiihtoladulla. Illalla kerättiin hankipallomatsissa lisähappoja, jotka sitten huuhdeltiin sunnuntain pitkällä lenkillä. Kausi lähenee ja into sen kun kasvaa taas!