Tämäntyyppisiä tarinoita on kullatuissa Vitriineissä Kangasalla sadoittain, mutta kerron kuitenkin, koska se saumattomasti liittyy kangasalalaiseen suunnistushistoriaan.
Viime Lauantaina 9.4 tätini hautajaisissa muistopuheita kuunnellessa tämä tuli mieleen, yksi puhe oli kun Tauno Huikkola Raikun Heponiemestä kertoi malminetsintäharrastuksestaan serkkunsa, eli Toinin pojan Aarnon kanssa. Hän kertoi peurapaistista ja vierailustaan Toinin kotona Ruokoniityssä, joka sijaitsee Liuksialasta 4km Tampereelle päin. Pojat löysivät arvokkaita malmiesiintymiä, joista yksi oli Heponiemessä sijaitseva kultasuoni, jonka löytämisestä heidät aikoinaan palkittiin.
Mennessään naimisiin Vilho Huikkolan kanssa Toini tavallaan yhdisti kaksi suunnistussukua, Huikkolat ja Laurilat, jotka jälkeenpäin tapaavat yhteisissä sukutapahtumissa, joihin nuo hautajaisetkin kuuluivat . Lisäksi tavataan tiestysti suunnistustapahtumissa.
Yksi suunnistustapahtuma ylitse muiden tapahtui vuonna 1977 ollessani 20-vuotias ja hävitessämme loppukirissä Jukolan voiton 13 sekunnilla. Kangasalalaisen seuran paras sijoitus aiemmin oli ollut sija 52. edellisvuoden Tammisaaren Jukolasta.
Sotilasteltassa Jukolan yönä, Ruokolahden Virmutjoella metsän keskellä, kuulutuksen pauhatessa tunnelma ja fiilis oli jälkeenpäin ajateltuna jotain aivan ainutlaatuista ollessamme joka osuudella, jos ei kärjessä niin ainakin kärjen tuntumassa. Teltassa pelättiin, keskityttiin, valmistauduttiin, testattiin välineitä ja lähdettiin tuleviin haasteisiin kukin omalla tavallamme valmistautuneena ja aina se vaan jotenkin onnistui?!
Jukolan aloittajana meillä tuolloin oli Markku Huikkola eli Vilho Huikkolan veljenpoika ja jatkajana enoni Kalervo Laurila, Toinin veli. Kolmannen osuuden juoksi Erkki Frick, jonka jälkeen olivat vuorossa kaksi poikasta, Ilari Grönholm ja Jussi Mannila, jotka olivat tuolloin vasta 17-vuotiaita. Mutta kärjessä vaan tultiin viidenneltä osuudelta! Viidennen osuuden kakkosena muuten tuli Tampereen Yrityksen Ari Anjala, jonka Ilari vaihtosuoralla ohitti. Kuudennen osuuden juoksi Taisto Pietilä, Jaana Pietilä-Annalan isä. Jaanan eno, eli allekirjoittanut oli ankkurina.
Oletan, että silloin sinä Jukolan yönä myös Kangasalan suunnistus löysi jonkinlaisen kultasuonen, jota jälkeenpäin on eritavalla pyritty hyödyntämään!
Kangasalla 12.4.2011
Harri Virta Kangasala SK:n puheenjohtaja