Pitkä suunnistuskausi päättyi Tranåsissa kilpaillulla Småkkerilla. Miesten viestissä oli mukana 120 ja naisten viestissä 75 joukkuetta, SK:lta kaksi joukkuetta molemmissa sarjoissa.

Miesten viestissä Petteri ja varsinkin Panu juoksivat erinomaisesti ja SK oli yön jälkeen sijalla 14. Aamulla vauhtiin pääsivät junnupojat, joiden kunto oli kärsinyt pitkistä syysflunssista. Sane ja Rasmus eli Rasse joutuivat päästämään vauhdikkaampia joukkueita ohi ja Topias pääsi ankkuriosuudelle sijalla 33. Topi tuli maaliin sijalla 39.

Naisten viesti kulki tarkalleen toisinpäin: Outi teki yöosuudella jäätäviä koukkuja ja jäi 8:30 kärjestä. Päiväosuuksilla hurjaan syyskuntoon päässeet Niina ja Jenni nostivat hyvillä suorituksillaan SK:n sijalta 20 sijalle 14. Ankkuriosuudella Isabelle suunnisti sujuvasti ja taisteli loppusuoralla viimeisestä palkintopallipaikasta eli sijasta 11., mutta joutui taipumaan ja naiset sijoittuivat siis kahdenneksitoista.
 

Ykkösjoukkueen tyttöjä hymyilyttää

Paras sijoitus tuli kuitenkin öppetistä, kun eräät hullut yöllä osuutensa suorittaneet päättivät aamupalapöydässä 8.15 lähteä juoksemaan uudestaan. Startti oli 9.00, siihen jäi puurot pöytään Karilla, Satulla ja Petterillä, jotka sijoittuivat viidensiksi. Onnea!

Paluumatkalla juhlistettiin sitä, että Satu ja Petteri juoksivat viimeiset kilpailunsa virallisina pääsarjalaisina, ensi vuonna siis veteraaneihin!

Tämänkertainen 25manna tarjosi huippuradat huippumaastossa keskinkertaisessa kilpailukeskuksessa.

Ykkösen aloittaja Topias käytti osuudellaan USAn ilmavoimista tuttua Stealth tekniikkaa – miestä ei näkynyt eikä kuulunut kertaakaan osuuden väliaikarasteilla. Jännitys kohosi siis jo ensimmäisen osuuden aikana. Riemu kuitenkin repesi seuran loppusuoran varrelle kyhätyssä leirissä 20 sekuntia kärkimiehen vaihtoon tulon jälkeen, sillä Tiaisen poika askelsi kevyesti vaihtoon kärkiletkassa sijalla 16.

Petterillä on kokemusta 25mannoista jo kolmelta, ellei peräti neljältä vuosikymmeneltä. Tätä kokemusta hän myös toi muille joukkueen jäsenille bussimatkalla jaetussa paperilappusessa, jossa käskettiin äärimmäiseen varmuuteen omassa tekemisessä: ”Jos olet epävarma sijainnistasi, pysähdy ja tarkista! 15 sekunnin aikamenetys ei ole mitään verrattuna mahdolliseen 5 minuutin pummiin.”

Petteri lähti taivaltamaan toista osuutta. Yli kilometrin ykkösvälillä mies oli kartalla ainoastaan k-pisteellä ja sen jälkeen 50 metriä ennen rastia. Sen verran kovaa kyytiä pitivät kaima Muukkonen ja muutamat muut MM-kisakävijät. Sama ilmiö oli kuulemma toistunut myös myöhemmin pitkillä ja vaativilla väleillä, joissa oli hajontaakin. Letkan rasti oli kuitenkin aina myös Petterin oma, joten vaihdossa sijoitus oli kymmenes ja ero kärkeen minuutti.

Onneksi tämän jälkeen joukkueen muut juoksijat eivät tehneet niin kuin Petteri teki, vaan niin kuin Petteri käski tehdä eli tarvittaessa pysähtyä ja varmistaa.

Kolmas osuus oli viestin ensimmäinen rynnäkköpätkä. Hyvän syysvireen löytänyt Jenni, Sveitsin maailmancupin skipannut Monika, ei koskaan virheitä tekevä Satu sekä ensimmäisen kauden pääsarjalainen Laura toivat itsensä pois metsästä parin minuutin sisällä toisistaan. SK:n viesti pääsi jatkumaan tasaisena. Sija 14 ja Stora Tuna kolmisen minuuttia edellä.

Neljännelle osuudelle pääsivät joko nuoret tai veteraanit. SK:n neljännen osuuden neljä juoksijaa kuuluivat kaikki ensimmäiseen luokkaan. Moona, Iida ja Eevert juoksivat tänäkin kesänä Nuorten Jukolassa ja Sirra on muuten vaan ikinuori. Nelikon kauden mittaan tehdyt hyvät juoksut saivat jatkoa myös Vallentunassa ja edelleen kaikki tulivat parin minuutin sisällä vaihtoon. Sijoitus nousi kaksi pykälää ja ero kärkeen pysyi kolmessa minuutissa.

Viitososuus on kovien miesten osuus ja monesti vauhti osuudella on ns. kansainvälistä vauhtia. Tästä johtuen Kangasala pisti Jeren ja Rasmuksen mukaan vielä Kriston ja Taunon etelänaapurista. Miehet eivät poikenneet käsikirjoituksesta vaan jatkoivat samaa trendiä, minkä kolmos- ja nelososuudet olivat SK:n 25mannakulttuuriin luoneet. Taas kerran ukot melkein yhdessä nipussa vaihtoon ja kuutosen juoksijat matkaan.

Kuutososuus on 25mannan ”sateenkaariosuus”. Siellä saa juosta melkein ketkä vaan paitsi oikeat miehet ja oikeat naiset. Toiset joukkueet pistävät likoon nelikymppisiä miehiä, toiset parikymppisiä tyttösiä. Vuonna 2001 Suunta 101 luotti osuudella pelkkiin 16-vuotiaisiin poikiin ja hyvin sekin meni. Kangasala SK sovelsi kaikkia näitä variaatioita ja tulessa olivat Isa, Teemu, Kari ja Weke. Kolme juoksijaa saapuivat melkein peräkanaa vaihtoon ja alkoi vimmattu Teemun odotus. Kolmen minuutin odotuksen jälkeen Kangasalan kuutososuus oli valmis ja viimeinen rynnäkköosuus menossa. Sijoitus 15.

Seiskaosuus on kokoava osuus ja sitä saa juosta kuka vaan – siis vaikka Paavi tai Harri Iivonen. SK:lla viestiä vei edellä mainituista se toinen. Harrikin on monessa liemessä keitetty ja miehen itsevarmuudesta kertoi hänen kommenttinsa eräälle nuorelle miehelle, joka yritti antaa Harrille suunnistusvalmennusohjeita: ”Niin kauan kun sulla ei ole SM-viestimitalia yleisestä sarjasta niin ei kannata tulla sanomaan mitään!”. Harrin seurana osuudella olivat Sipilän Mikko ja Sane. Tärkeää kokoavan osuuden neljännen miehen tehtävää hoiti kokoavien osuuksien erikoismies Panu Teittinen. Harri, Sane ja Mikko hoitivat oman pätkänsä virkemiesmäisen turvallisesti. Tämän jälkeen odoteltiinkin vain Panua, joka lähti kolmisen minuuttia muiden perään. Kutkuttava tilanne: kokoavan pätkän viimeinen mies hieman muiden perään, tämä on se 25mannan suola! Alkukesästä 1979 Messukylän kirkossa nimensä saanut Panu Santeri hoiti homman tyylikkäästi – tykkijuoksu ja pari minuuttia kärkeä kiinni. Jaana pääsi 23. osuudelle sijalla 11. Minuutin SK:n edellä ja perässä lähti yhteensä yhdeksän joukkuetta, joten tunnelma alkoi nousta. Jaossa olivat sijat 6-14.

Jaanalla oli vastassa kovaa ukkoa. Esimerkiksi Anjalan Ari mahtuisi melkein mihin tahansa 25mannajoukkueeseen ihan miesten osuudelle. Ja Arilla kun on ikää jo yli 50, niin myös osuus 23 on mahdollinen. Sama koski Södertäljen Mats Hellstadiusta. Molemmat miehet juoksivat tonnin alle kolmeen minuuttiin ennen kuin Jaana osasi vielä lukea. Jaana ei antanut tämän häiritä ja piti pintansa miesten joukossa. Sijoitus nousi kymppisakkiin.

Hyvä meininki meinasi loppua toiseksi viimeisessä vaihdossa, kun Jaana oli antamassa karttaa 24. osuuden Outille. Ongelmia tuotti se, että karttaa ei ollut. Tästä johtuen sitä piti mennä anomaan varakarttateltasta (oikein mukava yhdyssana tuo varakarttateltta). Onneksi tähän ei tuhrautunut aikaa minuuttia enempää.

Outi on osallistunut monen monta kertaa seuran järjestämiin talkoisiin. Tällä kertaa oli taas talkoita tarjolla. Osuuden 24 naiset järjestivät kärkipaikoilla oikein kunnon pummaustalkoot. Outi kuitenkin kieltäytyi tämän tyyppisestä seuratoiminnasta ja nappasi karttasählingissä edelle päässeitä naisia kiinni. Vaihtoon Outi saapui sijalla 12 Lynxin, Parman, VeVen ja Leksandin kanssa kimpassa. Samu pääsi ankkurina taistelemaan sijoista 9-13.

Kun muu suunnistusväki alkoi jo ilakoida hyvin menneiden omien osuuksiensa jälkeen, Samu keskittyi viileän rauhallisena omaan tehtäväänsä. Pari viikkoa sitten rikki mennyt nilkka ei liiemmälti haitannut menoa. Fyysinen vire oli kohdallaan ja Samu tirpaisi itsensä karkuun muilta joukkueilta samassa letkassa. Valitettavasti tämä johti pummiin. Taakse jääneet joukkueet pääsivät ohi ja ne piti juosta kiinni. Ankkuriosuus oli tähän tehtävään hieman liian lyhyt, sillä juuri kun Samu oli imenyt letkan kiinni, alkoi loppukiri. Tässä viiden miehen kirissä Samun kohtalona oli Salomonin tuomio, kun kaksi joukkuetta pääsi edelle ja muut jäivät taakse.

Tuloksena siis yhdestoista sija seitsemisen minuuttia voittaja Stora Tunan takana. Tämä on Kangasala SKn historian paras mannasijoitus. Kymppisakki jäi valitettavan lähelle (kahden metrin päähän), mutta ehtiihän sitä ensi vuonna. Pirkanmaan herruus jäi vielä toistaiseksi Pyrinnölle. Punanutut meinasivat jopa voittaa koko viestin, mutta ankkuriosuuden dramatiikka pudotti naapurit seitsemänneksi. SK kuitenkin piti Pirkanmaan herruutta hallussaan toisella osuudella. Alueen seuroista myös Kyrös-Rasti piti valtikkaa kädessään ensimmäisen osuuden ajan, mutta KyRan ote Pirkanmaan kärkijoukkueesta kirposi noin 200 metriä k-pisteen jälkeen Petterin painaessa KyRan edelle.

kiitoksena kyydistä, kirjoittanut Juho-Veikko